Indonesian uskontojen osuudet: Viimeisin jakauma uskonnoittain ja alueittain (2024/2025)
Indonesian uskonnollinen maisema on monimuotoinen ja alueellisesti vaihteleva, ja uusimpien Indonesian uskontojen osuuksien ymmärtäminen auttaa hahmottamaan tätä moninaisuutta. Vuodet 2023–2025 huomioiden kansallinen tilanne pysyy vakaana: islam on enemmistö, sitä seuraavat kristilliset yhteisöt, ja vähemmistöinä ovat hindu, buddhalaisuus ja konfutselaisuus.
Nopea vastaus: Indonesian uskontojen osuudet (uusimmat saatavilla olevat)
Kristityt ovat yhteensä noin 10–11 % (protestantit noin 7–8 %, katoliset noin 3 %). Hindu on noin 1,7 %, buddhalaiset noin 0,7 % ja konfutselaisuus lähellä 0,05 %. Arviovälit heijastavat viimeaikaisia virallisia rekistereitä ja kyselyjä; summat voivat poiketa hieman pyöristyksen ja raportointikäytäntöjen vuoksi.
Yhteenvetotaulukko
Alla olevat suuntaa-antavat kansalliset osuudet tiivistävät laajimmin viitattuja lukuja vuosilta 2023–2025. Koska eri viranomaisrekisterit ja kyselyt päivittyvät eri aikatauluilla, välin esittäminen on tarkin tapa kuvata nykytilannetta.
- Islam: noin 87 %
- Protestantit: noin 7–8 %
- Katoliset: noin 3 %
- Hindu: noin 1,7 %
- Buddhalaiset: noin 0,7 %
- Konfutselaisuus: noin 0,05 %
- Alkuperäiset uskonnot: laajalti harjoitettuja; eivät täysin näy pääluvussa
Nämä osuudet on pyöristetty, ja summa voi olla hieman yli tai alle 100 %. Ne ovat yhdenmukaisia vuosien 2023 ja 2024 päivityksissä havaitun vakauden kanssa ja soveltuvat korkean tason vertailuihin maakuntien ja vuosien välillä.
Huomioita alkuperäisuskonnoista ja tunnustuksesta
Indonesia tunnustaa hallinnollisesti kuusi uskontoa, mutta monet yhteisöt harjoittavat myös paikallisia perinteitä (adat) ja uskomusjärjestelmiä (kepercayaan). Useiden vuosikymmenten ajan alkuperäisuskonnoille kuuluvia henkilöitä on usein kirjattu yhden kuudesta virallisesta kategoriasta alle, mikä johtaa aliraportointiin kansallisissa osuuksissa.
Vuoden 2017 politiikkamuutoksen jälkeen kansalaiset voivat merkitä henkilökortteihinsa ”Kepercayaan terhadap Tuhan Yang Maha Esa”. Tämä parantaa näkyvyyttä, mutta käyttöönotto on asteittaista ja raportointi vaihtelee alueittain. Tämän seurauksena alkuperäisuskonnot näkyvät epätäydellisesti useimmissa 2023–2025 päätilastoissa.
Uskontoittainen yleiskuvaus
Tässä osassa selitetään kansallisten osuuksien taustalla olevat pääuskonnolliset yhteisöt ja miten ne näkyvät arkielämässä. Siinä korostetaan keskeisiä järjestöjä, alueellisia keskittymiä ja perinteiden sisäistä monimuotoisuutta antaen kontekstin yhden kansallisen keskiarvon yli.
Islam Indonesiassa: koko, järjestöt ja moninaisuus
Islam kattaa noin 87 % Indonesian väestöstä. Suurin osa muslimeista kuuluu sunnalaisuuteen ja Shafi’i‑koulukuntaan, mutta käytännöt ja oppineisuus vaihtelevat laajasti paikallisesti. Islamilainen elämä näkyy Javalla, Sumatran, Kalimantanilla ja Sulawesilla, kun taas itäisemmällä Indonesialla on moninaisempia kuvioita.
Kaksi pitkään toiminnassa ollutta massajärjestöä auttavat hahmottamaan uskonnollista kenttää. Nahdlatul Ulama (NU) ja Muhammadiyah väittävät kumpikin kymmeniä miljoonia seuraajia ja myötäilijöitä, NU usein kymmenien miljoonien suuruisina ja Muhammadiyah laajalti kymmenien miljoonien tasolla. NU:lla on laajat pesantren‑verkostot ja vahva traditioihin nojaava pohja, kun taas Muhammadiyah tunnetaan kouluistaan, yliopistoistaan ja sairaaloistaan. Pienemmät muslimiyhteisöt sisältävät shiialaisia ja ahmadiyya‑yhteisöjä, jotka ovat läsnä tietyissä kaupunki‑ ja aluekeskuksissa.
Kristityt Indonesiassa: protestantit ja katoliset
Kristityt muodostavat noin 10–11 % kansasta, jakautuen protestantteihin (noin 7–8 %) ja katolilaisiin (noin 3 %). Osuudet vaihtelevat maakunnittain laajasti, mikä heijastaa historiallisia lähetystyön reittejä ja muuttoliikkeitä; jotkin itäiset maakunnat ja Pohjois‑Sumatran Batak‑alueet ovat erityisen kristillisiä.
Protestanttien moninaisuuteen kuuluu suuria tunnustuskuntia, kuten HKBP (Huria Kristen Batak Protestan) Batak‑alueella, GMIM (Gereja Masehi Injili di Minahasa) Pohjois‑Sulawesilla sekä erilaisia valtavirran ja helluntaikirkkoja kaupunki‑ ja maaseutualueilla. Katolisilla yhteisöillä on merkittäviä hiippakuntia itäisessä Indonesiassa, mukaan lukien arkkihiippakunnat ja hiippakunnat Papua‑alueella ja Itä‑Nusa Tenggarassa, joissa seurakuntatyö ja koulutus näyttävät tärkeää roolia sosiaali‑ ja koulutuspalveluissa.
Hindulaisuus, buddhalaisuus, konfutselaisuus ja paikalliset perinteet
Buddhalaisuus, noin 0,7 % kansallisesti, keskittyy kaupunkialueille ja sen seuraajia on kiinalais‑indonesialaisten ja muiden ryhmien keskuudessa. Konfutselaisuus, noin 0,05 %, palautti virallisen tunnustuksensa vuoden 1998 jälkeen ja näkyy kelenteng‑temppelien sekä likeisten tapojen, kuten kiinalaisen uuden vuoden (Imlek), vietossa. Monissa paikoissa paikalliset traditiot elävät rinnakkain virallisten uskontojen kanssa, mikä synnyttää synkretistisiä käytäntöjä, jotka vaihtelevat saarten ja etnisten ryhmien mukaan.
Alueelliset mallit ja huomionarvoiset poikkeukset
Tässä osiossa tuodaan esiin alueita, joissa uskonnollinen koostumus poikkeaa kansallisesta mallista, ja selitetään historioita, jotka ovat johtaneet näihin eroihin.
Bali: hindujenemmistöinen maakunta (noin 86 %)
Bali erottuu Indonesiassa hindujenemmistöisenä maakuntana, jossa noin 86 % asukkaista tunnistaa itsensä hinduksi. Rituaalielämä on läsnä julkisessa tilassa temppeliseremonioiden, uhrilahjojen ja saaren laajuisten juhlapyhien, kuten Nyepin, kautta, jotka muovaavat yhteisön rytmejä ja yleisiä vapaapäiviä.
Saaren aluet, mukaan lukien Klungkungin piirikunnassa sijaitseva Nusa Penida, näyttävät eriytyneitä demografisia kuvioita, joihin vaikuttavat maantiede, elinkeinot ja liikkuvuus. Muslimit ja kristityt vähemmistöt ovat läsnä kaupungeissa ja palvelusektoreilla, mikä lisää Balin moniarvoista sosiaalista rakennetta.
Papua ja Pohjois‑Sulawesi: protestanttien enemmistö
Useilla Papua‑alueen maakunnilla on protestanttien enemmistö, jonka muovasivat 1900‑luvun lähetystyö ja paikallisten kirkkojen kehitys. Nykyinen hallinnollinen kartta sisältää Papua, Länsi‑Papua, Lounais‑Papua, Keski‑Papua, Korkeain Papua ja Etelä‑Papua. Monet ylänköalueiden piirikunnat osoittavat voimakasta protestanttista tunnistautumista, kun taas katolilaiset ovat vahvoja joillakin eteläisillä ja ylänköalueilla.
Pohjois‑Sulawesi (Minahasa) on myös pääosin protestanttinen, ja GMIM:n seurakuntaverkosto on keskeinen yhteisöelämässä. Rannikkokaupungit näillä alueilla isännöivät muslimivähemmistöjä ja muita uskontoyhteisöjä, usein yhteydessä saarienväliseen kauppaan, koulutukseen ja virkamiesliikkuvuuteen. Katolilaisyhteisöt ovat erityisen merkittäviä tietyissä Papuan ylänkö‑ ja rannikkopiirikunnissa, mikä kuvastaa lähetystyön ja muuttoliikkeen kerrostunutta historiaa.
Pohjois‑Sumatran taskut; Acehin sharia‑itsenäisyys
Pohjois‑Sumatra on uskonnollisesti sekoittunut. Batak‑alueilla kuten Tapanuli, Samosir ja lähialueet on suuria kristillisiä väestöjä, joiden tukena on HKBP ja muita kirkkoja.
Aceh, sen sijaan, on ylivoimaisesti muslimi ja käyttää erityistä autonomiaa, johon sisältyy shariaa muistuttavia paikallisia säädöksiä. Käytännössä sharian määräyksiä sovelletaan muslimeihin, kun taas ei‑muslimit kuuluvat yleensä kansallisen lainsäädännön piiriin. Paikallinen toimeenpano voi vaihdella paikkakunnittain, ja viranomaiset tarjoavat hallinnollisia reittejä ei‑muslimien siviiliasioiden hoitamiseksi kansallisen järjestelmän kautta, mikä heijastaa Indonesian laajempaa oikeudellista pluralismia.
Trendit ja historiallinen konteksti (tiivistetysti)
Nykypäivän osuudet ovat seurausta vuosisatojen kulttuurivaihdosta, kuninkaallisesta suojelusta ja yhteisöjen liikkeistä. Lyhyt aikajana auttaa selittämään, miksi jotkin saaret tai piirikunnat poikkeavat voimakkaasti kansallisista keskiarvoista.
Esiläis- ja hindulais‑buddhalainen kausi
Ennen islamin ja kristinuskon leviämistä monilla alueilla hindulais‑buddhalaiset kuningaskunnat muovasivat saariston poliittista ja kulttuurista elämää. Srivijaya, joka keskittyi Sumatraan noin 600–1200‑luvuilla, oli merkittävä buddhalaivastoalue. Javalla hindulainen Majapahit‑imperiumi (noin 1293–1500‑luvulle) jätti pysyvän kulttuuriperinnön saaristoon.
Islamin leviäminen ja kristillinen lähetystyöhistoria
Islam levisi pääasiassa kauppareittien ja kuninkaallisten hovejen kautta 1200–1500‑luvuilla, kun satamakaupungit ottivat uusia yhteyksiä Intian valtameren alueelle. Javalla Walisongo‑tarinat (Yhdeksän pyhää) korostavat uskonnollista oppimista, paikallista sopeutumista ja saaren asteittaista islamisaatiota 1400–1500‑luvuilla.
Kristilliset lähetystyöt alkoivat portugalilaisten vaikutuksesta 1500‑luvulla ja laajenivat hollantilaisen siirtomaavallan aikana. Itsenäistymisen jälkeen 1900‑luvulla protestanttiset ja katoliset yhteisöt kasvoivat koulutuksen ja terveydenhuollon kautta, erityisesti itäisessä Indonesiassa ja Batak‑alueilla. Nämä historialliset kerrostumat auttavat selittämään nykyisiä keskittymiä paikoissa kuten Pohjois‑Sulawesi, Papua ja Itä‑Nusa Tenggara.
Lähteet, metodologia ja tietomerkinnät (2024/2025)
Luvut vuosille 2023–2025 perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekistereihin ja suuriin tilastollisiin aineistoihin. Koska menetelmät ja päivityssyklit vaihtelevat, välin käyttäminen tarjoaa realistisen otoksen samalla kun myönnetään väistämättömät epävarmuustekijät, kuten pyöristykset, kaksoistunnustukset ja rekisteröintikäyttäytymisen muutokset.
Kuuden uskonnon virallinen tunnustus
Indonesia tunnustaa muodollisesti kuusi uskontoa: islamin, protestantismin, katolisuuden, hindulaisuuden, buddhalaisuuden ja konfutselaisuuden. Julkiset palvelut, väestörekisterit ja henkilötietojärjestelmät viittaavat yleensä näihin kategorioihin, minkä vuoksi pääluvut raportoidaan näiden kuuden otsikon alla.
Näiden rinnalla alkuperäisuskonnoilla on tunnustettu hallinnollinen reitti. Vuoden 2017 muutoksen jälkeen kansalaiset voivat merkitä henkilökortteihinsa ”Kepercayaan terhadap Tuhan Yang Maha Esa” paikallisissa väestörekisteritoimistoissa yhteistyössä kulttuuri‑ ja uskontoasioiden yksiköiden kanssa. Vaikka tämä parantaa näkyvyyttä, kaikki harjoittajat eivät ole päivittäneet tietojaan, joten kansallinen raportointi aliedustaa edelleen alkuperäisuskontoja.
Hallinnolliset vs. väestölaskenta‑pohjaiset luvut ja vaihteluvälit
Käytössä on kaksi pääasiallista tietovirtaa. Hallinnolliset kokonaisluvut, joita ylläpitää väestörekisteri (Dukcapil, sisäasiainministeriö), päivittyvät usein ja heijastavat ajantasaisia rekisteröintejä. Tilasto‑ ja väestölaskentaohjelmat Tilastokeskus (BPS), kuten vuoden 2020 väestönlaskenta ja rutiinikyselyt, tarjoavat metodologisesti yhdenmukaisia otoksia mutta pidemmillä sykleillä.
Koska vuosilaput vaihtelevat lähteiden välillä—jotkut näyttävät myöhäisvuoden 2023 otoksia, toiset päivittävät tietoja vuoteen 2024 tai 2025—tämä opas esittää kullekin uskonnolle vaihteluvälit. Pienet erot johtuvat myös pyöristyksestä, aliraportoinnista ja alkuperäisperinteiden päällekkäisestä harjoittamisesta virallisen uskonnon kanssa. Maakunnallinen monimuotoisuus tarkoittaa lisäksi, että kansalliset keskiarvot peittävät paikallisia realiteetteja, joten tarkempaa suunnittelua varten tulisi tarkistaa maakunta‑ tai piirikuntakohtaiset tiedot.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Indonesian nykyinen uskonnon prosenttijakauma?
Islam on noin 87 % väestöstä. Kristityt yhteensä noin 10–11 % (protestantit noin 7–8 %, katoliset noin 3 %). Hindu on noin 1,7 %, buddhalaiset noin 0,7 % ja konfutselaisuus noin 0,05 %. Alkuperäisuskonnot ovat laajalle levinneitä, mutta ne eivät ole täysin mukana pääluvussa historiallisten raportointikäytäntöjen takia.
Mikä uskonto on enemmistönä Indonesiassa ja millä osuudella?
Islam on enemmistö, noin 87 % indonesialaisista. Tämä tekee Indonesiasta maan, jossa on maailman suurin muslimiväestö, jakautuen Javan, Sumatran, Kalimantanin, Sulawesin ja monien muiden saarten kaupunkikeskusten kesken.
Kuinka suuri osa Balin väestöstä on hinduja nykyään?
Arviolta noin 86 % Balin väestöstä on hinduja. Saaren kulttuuri, seremoniat ja temppeliverkostot heijastavat tätä, vaikka Denpasar ja turismikeskittymät ovat uskonnollisesti monimuotoisempia kuin monet maaseutualueet.
Kuinka suuri on kristittyjen osuus Indonesiassa (protestantit ja katoliset)?
Kristityt muodostavat noin 10–11 % väestöstä. Protestantit noin 7–8 % ja katoliset noin 3 %. Suurempia osuuksia on Papua‑alueilla, Pohjois‑Sulawesilla, Itä‑Nusa Tenggarassa ja Pohjois‑Sumatran Batak‑alueilla.
Kuinka monta uskontoa Indonesia virallisesti tunnustaa?
Kuusi: islam, protestantismi, katolisuus, hindulaisuus, buddhalaisuus ja konfutselaisuus. Kansalaiset voivat myös merkitä henkilökortteihinsa alkuperäisuskonnon, vaikka monet merkitään yhä yhden kuudesta kategoriasta.
Missä maakunnissa Indonesiassa on kristitynemmistöjä?
Useilla Papua‑alueen maakunnilla on protestanttien enemmistö, ja Pohjois‑Sulawesi on myös pääosin protestanttinen. Osa Pohjois‑Sumatran alueista, kuten Batak‑piirikunnat ja Nias, sisältää laajoja kristillisiä yhteisöjä, vaikka maakunta kokonaisuutena on sekoittunut.
Lasketaanko alkuperäisuskonnot Indonesian virallisissa uskonnollisissa tilastoissa?
Vain osittain. Vuodesta 2017 lähtien ihmiset voivat merkitä henkilökortteihinsa ”Kepercayaan”, mikä parantaa näkyvyyttä. Kuitenkin monet harjoittajat on edelleen merkitty yhteen kuudesta tunnustetusta uskonnosta, joten kansalliset luvut aliarvioivat alkuperäisuskontojen määrää.
Mikä on uusin vuosi, jolta tiedot Indonesian uskonnollisista osuuksista ovat saatavilla?
Uusimmat laajalti viitatut luvut kattavat päivityksiä vuosilta 2023–2025. Eri virastot julkaisevat tietoja eri aikatauluilla, joten vaihteluvälien esittäminen on luotettavin tapa tiivistää nykytilanne.
Päätelmä ja seuraavat vaiheet
Indonesian uskontojen osuudet ovat pysyneet vakaana viimeaikaisissa päivityksissä: islam noin 87 %, kristityt noin 10–11 % jaettuna protestantteihin ja katolilaisiin, hindu noin 1,7 %, buddhalaiset noin 0,7 % ja konfutselaisuus noin 0,05 %. Nämä kansalliset keskiarvot peittävät laajaa alueellista vaihtelua. Bali on yhä pääosin hindulainen, useat Papua‑maakunnat ja Pohjois‑Sulawesi ovat pääosin protestanttisia, ja Pohjois‑Sumatra sisältää suuria kristillisiä taskuja kaupunkimaisemien lisäksi. Aceh erottuu shariaa muistuttavan autonomian vuoksi, jota sovelletaan muslimeihin, ja samalla tarjotaan hallinnollisia reittejä ei‑muslimeille.
Nämä muistiinpanot tarjoavat yhdessä luotettavan, ajantasaisen yleiskatsauksen Indonesian uskonnollisesta kentästä vuosille 2024/2025.
Valitse alue
Your Nearby Location
Your Favorite
Post content
All posting is Free of charge and registration is Not required.