조선민주주의인민공화국: selkeä maatietopaketti

조선민주주의인민공화국 on Itä-Aasian maa, joka kattaa Korean niemimaan pohjoisosan. Sen virallinen nimi on Korean demokraattinen kansantasavalta, josta käytetään usein lyhennettä DPRK. Tässä maaprofiilissa kootaan yhteen perustietoja maan väestöstä, sijainnista, hallinnosta, historiasta ja taloudesta sekä tuodaan esiin, missä kohdin lähteiden arviot eroavat toisistaan. Tiivis katsaus tarjoaa lähtökohdan 조선민주주의인민공화국in ymmärtämiseen alueellisessa ja historiallisessa kontekstissa.

조선민주주의인민공화국: pikatiedot

Keskeiset tiedot yhdellä silmäyksellä

Taulukossa esitetään perustietoja 조선민주주의인민공화국ista. Väestö- ja pinta-alaluvut on ajoitettu, ja ne kuvataan lähteiden käyttämillä termeillä; pinta-ala-arvioiden välisiä eroja selitetään jäljempänä.

Nimeä 조선민주주의인민공화국 käytetään yleisesti kansainvälisesti; valtion virallinen nimi on Korean demokraattinen kansantasavalta. Lisätietoja antaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen 조선민주주의인민공화국-tietopaketti , jossa korean kieli mainitaan virallisena kielenä. Pjongjang on sekä pääkaupunki että maan suurin kaupunki, joten tässä molemmat nimitykset viittaavat samaan paikkaan.

Maatunnisteet, kuten suuntanumero, ISO-koodit, verkkotunnus, valuuttamerkintä ja aikavyöhyketunniste, on koonnut Countrycode. Aikavyöhykemerkintä on Asia/Pyongyang, joka vastaa aikaa UTC+9. Nämä tunnisteet ovat hyödyllisiä yleisiä viitetietoja, mutta ne eivät yksin kerro, mitä viestintä- tai rahoituspalveluja on saatavilla.

Väestö- ja pinta-ala-arviot

UNdatan mukaan 조선민주주의인민공화국in väkiluku oli 26,571 miljoonaa vuonna 2025 ja väestötiheys samana vuonna 220,7 asukasta neliökilometrillä. UNdatan sivulla pinta-alaluku on nimetty kokonaispinta-alaksi ja sen arvoksi ilmoitetaan 120 538 neliökilometriä. Nämä ovat tiettyyn ajankohtaan liittyviä tilastollisia arvioita, eivät reaaliaikainen väestönlaskenta.

Britannica ilmoittaa pinta-alaksi 123 214 neliökilometriä, kun taas UNdata ilmoittaa kokonaispinta-alaksi 120 538 neliökilometriä. Lähteet käyttävät eri pinta-alalukuja eivätkä anna mainituissa yhteenvedoissa selitystä niiden yhteensovittamiseksi. Pidä kumpikin luku liitettynä omaan lähteeseensä ja sen käyttämään termiin sen sijaan, että pitäisit lukuja keskenään vaihtokelpoisina tai yhdistäisit ne uudeksi arvioksi. UNdata ilmoittaa myös väestötiheyden ja sen viitevuoden.

Väestö- ja pinta-alatilastot voivat vaihdella, koska lähteet saattavat käyttää eri viiteajankohtia, määritelmiä tai arviointimenetelmiä. 조선민주주의인민공화국in tilastojen rajallinen läpinäkyvyys tekee erityisen hyödylliseksi sen, että luku tarkistetaan yhdessä lähteensä ja vuosilukunsa kanssa. Tiiviissä maaprofiilissa ajoitettu arvio kertoo enemmän kuin näennäisen tarkka luku, jonka muodostamistapaa ei selitetä.

Missä 조선민주주의인민공화국 sijaitsee?

Sijainti, rajat ja alueellinen asema

조선민주주의인민공화국 sijaitsee Itä-Aasiassa ja kattaa Korean niemimaan pohjoisosan. Etelässä on Etelä-Korea. Pohjoisessa naapurimaita ovat Kiina ja Venäjä, lännessä on Keltainenmeri ja idässä Itämeri, jota kutsutaan laajalti myös Japaninmereksi. Itäisen meren kaksi nimeä kuvastavat erilaisia nimeämiskäytäntöjä; molempien käyttäminen auttaa lukijoita tunnistamaan kyseisen vesialueen erilaisista kartoista ja lähteistä.

Tarkempi katsaus: Корейська Народно-Демократична Республіка | Корейська Народно-Демократична Республіка-valtion maantiede Google Earthissa

Niemimaa on hyödyllinen maantieteellinen kehys maan ymmärtämiseen. 조선민주주의인민공화국in maarajat yhdistävät sen pohjoisessa Kiinaan ja Venäjään ja etelässä Etelä-Koreaan, ja sen rannikko avautuu kahdelle vesialueelle. Sijainti asettaa maan Manner-Itä-Aasian ja Korean niemimaata ympäröivien merialueiden väliin. Maantieteellinen katsaus julkaisussa Britannica kuvaa näitä rajoja ja lähivesiä.

Amnok- ja Tumenjoki ovat hyödyllisiä maamerkkejä pohjoisen raja-alueen paikantamiseen kartalla. Amnok muodostaa osan Kiinan-vastaisesta rajasta, ja Tumen kulkee Kiinan ja Venäjän raja-alueen osissa. Joet auttavat hahmottamaan maan pohjoisreunaa, mutta niitä ei pidä pitää kuvauksena sen kaikista kansainvälisistä rajoista. Yhdessä niemimaan rannikoiden kanssa ne osoittavat, miten 조선민주주의인민공화국in sijaintia määrittävät sekä maarajat että ympäröivät vesialueet.

Vuoret, joet ja suurimmat kaupungit

Suuri osa 조선민주주의인민공화국ista on vuoristoista tai mäkistä. Kiinan rajan lähellä sijaitseva Paektuvuori on yksi niemimaan huomattavimmista vuoristokohteista. Se on myös tärkeä maantieteellinen kiintopiste maan pohjoisosassa. Amnok- ja Tumenjoki kulkevat pohjoisen raja-alueen osissa ja auttavat määrittämään maan rajaa Kiinan ja Venäjän kanssa.

Maan länsikeskiosassa sijaitseva Pjongjang on pääkaupunki ja suurin kaupunki. Muita kaupunkeja ovat etelässä, Korean valtioiden välisen rajan alueen lähellä sijaitseva Kaesong sekä koillisen satamakaupunki Chongjin. Maan vuoristoinen maasto ja joet vaikuttavat siihen, minne yhteisöt ja kulkureitit voivat kehittyä, vaikka tässä käytettävissä olevat lähteet eivät mahdollista asutusrakenteen tai liikenneyhteyksien tarkkaa vertailua.

Paikannimet tarjoavat yksinkertaisen tavan lukea maan karttaa: Pjongjang on tärkein kaupunkien kiintopiste länsikeskiosassa, Kaesong sijaitsee lähellä eteläistä raja-aluetta ja Chongjin koillisessa. Paektuvuori ja pohjoisen joet tarjoavat muita maamerkkejä. Tämä katsaus kuvaa maantieteellistä sijaintia, ei aseta kaupunkeja väkiluvun mukaiseen järjestykseen eikä kuvaile paikallisia liikenneoloja.

Väestö, kieli ja yhteiskunta

Väestö, kieli ja arki

Korean kieli on 조선민주주의인민공화국in virallinen kieli. Maan väestön kuvataan olevan pääosin etnisesti korealainen, ja korean kieli on keskeinen julkisessa ja jokapäiväisessä viestinnässä. Korean kieli on yhteinen koko niemimaalla, vaikka sanasto ja kielenkäyttö voivat erota Pohjois- ja Etelä-Korean välillä. Käytettävissä olevat maatietolähteet eivät anna perustaa vähemmistöyhteisöjen koon täsmällisille arvioille, joten yleisluonteiset väestökuvaukset ovat yksityiskohtaisia prosenttilukuja asianmukaisempia.

Väkilukuja tulee tarkastella tiettyyn vuoteen sidottuina arvioina. UNdatan vuoden 2025 arvio on 26,571 miljoonaa, kun taas Maailmanpankin Data360-sivu pyöristää vuoden 2025 väkiluvun 27 miljoonaan. Pyöristetty luku sopii yleiskatsaukseen, mutta sitä ei pidä tulkita erilliseksi tarkaksi väestönlaskennaksi. Lähteiden esitystavat ja arviot voivat erota, joten säilytä luvun yhteydessä päivämäärä ja lähde.

Arki sijoittuu yhteiskuntaan, jossa valtiolla on vahva rooli julkisissa instituutioissa ja tiedonsaannissa. 조선민주주의인민공화국 tunnetaan myös siitä, että ulkopuoliseen tietoon pääsee käsiksi rajallisesti verrattuna moniin muihin maihin. Nämä olosuhteet vaikuttavat siihen, miten ulkopuoliset voivat arvioida yhteiskuntaelämää, mutta eivät tarkoita, että kaikkien ihmisten kokemukset olisivat samanlaisia. Yleiset maaprofiilit eivät pysty kuvaamaan kotitalouksien, paikkakuntien tai yksilöiden olosuhteiden välisiä eroja.

Pohjois- ja Etelä-Koreaa vertailevien lukijoiden kannattaa erottaa yhteiset kulttuuriset ja kielelliset juuret erillisistä poliittisista järjestelmistä ja instituutioista, jotka kehittyivät niemimaan jakautumisen jälkeen. Yleisiin väitteisiin lukutaidosta, uskonnosta tai elinoloista tulee suhtautua varovaisesti, jos kattavia ja riippumattomasti vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavilla.

Hallinto ja keskeinen historiallinen tausta

Miten 조선민주주의인민공화국ia hallitaan

조선민주주의인민공화국 on muodollisesti järjestetty yhtenäiseksi yksipuolueiseksi tasavallaksi. Korean työväenpuolue on keskeinen poliittinen puolue, ja korkeimman kansankokous on kansallinen lainsäädäntöelin. Nämä nimet kuvaavat muodollisen valtiokoneiston tärkeitä osia, mutta virallisten instituutioiden olemassaolo ei yksin osoita, kuinka itsenäisiä tai vaikutusvaltaisia ne käytännössä ovat.

Mitä tapahtuu, jos äänestät EI maassa வடகொரியா?

Käytännössä poliittinen valta on erittäin keskittynyttä. Siksi maan viralliset virat ja perustuslailliset järjestelyt on erotettava siitä, miten valta toimii. Britannica nimeää Kim Jong Unin maan johtajaksi perustietokatsauksessaan. Myös Britannican 조선민주주의인민공화국ia koskeva tietosivu käyttää valtion johtoa kuvatessaan virallisia arvonimiä, mikä havainnollistaa, että arvonimi ja poliittisen vallan laajempi jakautuminen ovat eri kysymyksiä.

Perusluonteisessa maaprofiilissa keskeistä on erottaa toisistaan instituutioiden muodollinen rakenne ja poliittinen käytäntö: 조선민주주의인민공화국illa on lainsäädäntöelin ja valtion virastoja, mutta poliittinen valta on keskittynyt hallitsevaan järjestelmään. Lyhyt kuvaus ei saa antaa ymmärtää, että nämä instituutiot toimisivat johdon riippumattomina valvojina.

Maassa on myös alemman tason hallinnollisia alueita. Britannican paikallishallintoa käsittelevässä katsauksessa mainitaan yhdeksän maakuntaa sekä maakuntatason tai erityisaseman alueita, joihin kuuluvat Pjongjang ja Rasŏn. Hallintorakenne auttaa erottamaan kansallisen pääkaupungin muista paikallishallinnon alueista, mutta se on eri asia kuin kysymys siitä, miten poliittista valtaa käytetään kansallisella tasolla. Lisätietoja aluejaosta antaa Britannican paikallishallintoa käsittelevä katsaus .

Korean niemimaan jakautuminen, Korean sota ja aselepo

Korean niemimaan nykyinen jakautuminen seurasi Japanin siirtomaavallan päättymistä vuonna 1945. Pohjoiseen ja etelään syntyi erillisiä poliittisia hallintoja, ja Korean demokraattinen kansantasavalta perustettiin vuonna 1948. Jakautumisesta kehittyi pysyvä ero kahden valtion välillä, joilla on erilliset hallitukset.

Korean sodan aselepo – 27. heinäkuuta 1953

Korean sota alkoi vuonna 1950 ja päättyi aselepoon vuonna 1953. Aselepo lopetti laajamittaiset taistelut, mutta se ei ollut rauhansopimus. Tämä ero auttaa ymmärtämään, miksi niemimaan jakautuminen on yhä tärkeä osa sen lähihistoriaa. Demilitarisoitu vyöhyke, josta käytetään yleisesti lyhennettä DMZ, on aselepoon ja Pohjois- ja Etelä-Korean jakoon liittyvä tiukasti valvottu puskurialue.

DMZ on maantieteellinen ja historiallinen kiintopiste, ei pelkkä tavanomainen valtakunnanrajanylityspaikka. Sen merkitys liittyy aselepoon ja kahden valtion jatkuvaan erillisyyteen. Jakautumisen ja sodan historia luo taustaa maan sijainnin ja poliittisen kehityksen ymmärtämiselle ilman, että nykyinen 조선민주주의인민공화국 pelkistettäisiin yhdeksi tapahtumaksi tai ajanjaksoksi.

UNdatan mukaan 조선민주주의인민공화국 liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin 17. syyskuuta 1991. Tämä myöhempi merkkipaalu täydentää lyhyttä aikajanaa kansainvälisen järjestön jäsenyyden näkökulmalla: maa perustettiin vuonna 1948, sodan aselepo solmittiin vuonna 1953 ja YK-jäsenyys alkoi vuonna 1991. Päivät kuvaavat sen lähihistorian eri puolia, eikä niitä tule pitää toistensa korvikkeina.

Talous, valuutta ja tietojen rajoitukset

Talous ja Pohjois-Korean won

조선민주주의인민공화국in taloudessa valtion suunnittelulla on merkittävä rooli, ja keskeisiin aloihin kuuluvat teollisuus ja maatalous. Taloutta on vaikea tiivistää tuoreilla tuotantoluvuilla, koska luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa on rajallisesti. Eri lähteiden luvut voivat perustua erilaisiin menetelmiin tai eri ajanjaksoihin, eikä arvioita tule pitää kotitalouksien olosuhteiden kattavana kuvauksena.

Valuutta on 조선민주주의인민공화국in won, jonka koodi on KPW. Valuutan nimi ja koodi ovat hyödyllisiä perustietoja, mutta ne eivät kerro, miten valuuttaa vaihdetaan tai millaisia maksujärjestelyjä käytännössä on tarjolla. Tämä maaprofiili ei anna matkustus- tai maksuneuvoja, eivätkä käytettävissä olevat lähteet selvitä nykyisiä valuutanvaihto-olosuhteita.

Maailmanpankin Data360 luokittelee 조선민주주의인민공화국in Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueeseen sekä matalan tulotason ryhmään. Nämä ovat luokituksia, eivät tarkkoja mittareita jokaisen kotitalouden tuloista tai elintasosta. Data360-sivulla vuoden 2025 väkiluvuksi ilmoitetaan myös pyöristettynä 27 miljoonaa, mikä osoittaa, että tilastollisissa yhteenvedoissa voidaan käyttää pyöristettyjä arvoja.

Alue- tai tuloryhmäluokitus on hyödyllinen yleisissä vertailuissa, mutta se ei anna yksityiskohtaista kuvaa tuotannosta, kotitalouksien ansioista eikä tavaroiden ja palvelujen saatavuudesta. Erityisesti matalan tulotason luokitusta ei pidä tulkita täydelliseksi tai suoraksi mittaukseksi jokaisen asukkaan tuloista. Jos vertailua tarvitaan, luokitus tulee pitää liitettynä lähteeseensä ja tietyn taloutta koskevan väitteen yhteydessä käyttää erikseen ajoitettua tilastolukua.

Taloudellisia vertailuja on tehtävä varoen, sillä tietojen kattavuus on rajallinen ja arviot voivat olla epävarmoja. Kun käytät lukua, mainitse lähde ja viitevuosi sekä erota luokitus suorasta mittauksesta. Yleisessä maaprofiilissa talouden ja valuutan kuvaaminen yleisellä tasolla on vastuullisempaa kuin perusteettomien väitteiden esittäminen viimeaikaisesta kasvusta, palkoista, hinnoista tai tuotannosta.

조선민주주의인민공화국in pikatiedot tarjoavat lähtökohdan: kyseessä on Itä-Aasian maa Korean niemimaan pohjoisosassa, ja Pjongjang on sekä sen pääkaupunki että suurin kaupunki. Ajoitetut väestöarviot ja toisistaan poikkeavat pinta-alaluvut osoittavat, miksi lähdemerkinnöillä on merkitystä, ja maan maantiede, historia, hallinto ja talous tuovat olennaista taustaa. Yhdessä nämä tiedot auttavat tarkastelemaan 조선민주주의인민공화국ia maana, jolla on omat instituutionsa ja alueelliset suhteensa, eikä vain irrallisten tilastojen joukkona.